Hofstede’s cultural comparison
Yhtenä tehtävänä tähän blogiin liittyen oli kirjoittaa parista kulttuurinymmärrykseen liittyvästä teoriasta. Valitsin ensimmäiseksi Geert Hofsteden teorian, jonka avulla voidaan vertailla eri kulttuureja kansallisten kulttuurien ulottuvuuksien avulla. Hofsteden mukaan kulttuurien ulottuvuuksia on viisi: valtaetäisyys (power distance), individualismi (individualism), maskuliinisuus (masculinity), epävarmuuden välttäminen (uncertainty avoidance) ja aikaorientaatio (long term orientation).
Valtaetäisyys on suhtautumista ihmisten eriarvoisuuteen vs. samanarvoisuuteen ja tasa-arvoon. Hofsteden mukaan valtaetäisyydet Suomessa ovat pienet ja ihmiset arvostavat tasa-arvoa. Australiassa pyritään myös tasa-arvoon, mutta välillä yhdyskuntaluokittelu tulee selvemmin esiin, erityisesti konservatiivisten ihmisten keskuudessa.
Sekä Suomi että Australia, kuten yleensä muutkin länsimaat, ovat individualistisia yhteiskuntia: ihmiset ovat itsenäisiä ja heidän odotetaan pitävän huolta vain itsestään ja perheestään. Australian valtion päämääränä on pitää huolta asukkaistaan erilaisin tuin, mutta olen huomannut, että se ei aina toteudu tavoitellusti vähätuloisten, kuten opiskelijoiden ja vanhusten kohdalla. He saattavat joutua turvautumaan perheensä taloudelliseen apuun. Hofsteden mukaan Australialla, USA:lla ja Iso-Britannialla on individualismissa suurimmat arvot.
Maskuliinisuudella tarkoitetaan kilpailun, ansiokkuuden ja menestyksen painoarvoa yhteiskunnassa. Hofsteden mukaan suurimmat eroavaisuudet Suomen ja Australian välillä löytyvät maskuliinisuudesta. Suomi on enemmän feminiininen. Työelämältä odotetaan tasa-arvoisuutta, solidaarisuutta ja laatua. Joustavuutta ja vapaa-aikaa arvostetaan. Statusta ei näytetä ja ristiriidat ratkaistaan neuvotellen ja kompromisseilla. Australia taas on hyvinkin vastakohtainen: kilpailuhenkisyys tulee esille jo alakoulussa, kun lapset laitetaan kilpailemaan toisiaan vastaan. Tavoitteena ei ole tasa-arvoinen oppiminen, vaan olla parempi kuin muut. Australia on myös Suomea konservatiivisempi ja tämä näkyy esimerkiksi vanhemmuudessa. On edelleen yleistä, että naiset jäävät kotiäideiksi tai että isät eivät pidä vanhempainvapaata ollenkaan, elleivät halua sen vaikuttavan uraansa.
Epävarmuuden välttäminen kertoo yhteiskunnan tapaa käsitellä sitä faktaa, että tulevaisuutta ei voida ennustaa. Sillä mitataan, kuinka paljon mahdollisia tulevia ja tuntemattomia tilanteita pyritään kontrolloimaan. Australiassa on paljon lakeja ja sääntöjä, mutta eri asia on, että noudattavatko ihmiset niitä. Poliisi ei ole yhtä arvostettu kuin Suomessa. Ihmiset saadaan noudattamaan sääntöjä jakelemalla mittavia sakkoja vähän siitä sun tästä, mikä on hyvin yleistä Australiassa. Suomessa kaikenlaista aggressiivisuutta ei katsota hyvällä, mutta Australiassa, kuten muissakin englanninkielisissä kulttuureissa, siihen törmää hieman useammin. Australialaiset eivät helposti peräänny konfliktitilanteissa.
Aikaorientaatio kuvaa sitä, miten yhteiskunnan on ylläpidettävä yhteyksiä menneeseen samalla kun se käsittelee nykyhetken ja tulevaisuuden haasteita. Sekä Australialla että Suomella luku on melko pieni, mikä tarkoittaa, että molemmat maat ovat normatiivisia.
 |
| Australia sinisellä, Suomi lilalla. Lähde: https://www.hofstede-insights.com/ |
Valtaetäisyys on suhtautumista ihmisten eriarvoisuuteen vs. samanarvoisuuteen ja tasa-arvoon. Hofsteden mukaan valtaetäisyydet Suomessa ovat pienet ja ihmiset arvostavat tasa-arvoa. Australiassa pyritään myös tasa-arvoon, mutta välillä yhdyskuntaluokittelu tulee selvemmin esiin, erityisesti konservatiivisten ihmisten keskuudessa.
Sekä Suomi että Australia, kuten yleensä muutkin länsimaat, ovat individualistisia yhteiskuntia: ihmiset ovat itsenäisiä ja heidän odotetaan pitävän huolta vain itsestään ja perheestään. Australian valtion päämääränä on pitää huolta asukkaistaan erilaisin tuin, mutta olen huomannut, että se ei aina toteudu tavoitellusti vähätuloisten, kuten opiskelijoiden ja vanhusten kohdalla. He saattavat joutua turvautumaan perheensä taloudelliseen apuun. Hofsteden mukaan Australialla, USA:lla ja Iso-Britannialla on individualismissa suurimmat arvot.
Maskuliinisuudella tarkoitetaan kilpailun, ansiokkuuden ja menestyksen painoarvoa yhteiskunnassa. Hofsteden mukaan suurimmat eroavaisuudet Suomen ja Australian välillä löytyvät maskuliinisuudesta. Suomi on enemmän feminiininen. Työelämältä odotetaan tasa-arvoisuutta, solidaarisuutta ja laatua. Joustavuutta ja vapaa-aikaa arvostetaan. Statusta ei näytetä ja ristiriidat ratkaistaan neuvotellen ja kompromisseilla. Australia taas on hyvinkin vastakohtainen: kilpailuhenkisyys tulee esille jo alakoulussa, kun lapset laitetaan kilpailemaan toisiaan vastaan. Tavoitteena ei ole tasa-arvoinen oppiminen, vaan olla parempi kuin muut. Australia on myös Suomea konservatiivisempi ja tämä näkyy esimerkiksi vanhemmuudessa. On edelleen yleistä, että naiset jäävät kotiäideiksi tai että isät eivät pidä vanhempainvapaata ollenkaan, elleivät halua sen vaikuttavan uraansa.
Epävarmuuden välttäminen kertoo yhteiskunnan tapaa käsitellä sitä faktaa, että tulevaisuutta ei voida ennustaa. Sillä mitataan, kuinka paljon mahdollisia tulevia ja tuntemattomia tilanteita pyritään kontrolloimaan. Australiassa on paljon lakeja ja sääntöjä, mutta eri asia on, että noudattavatko ihmiset niitä. Poliisi ei ole yhtä arvostettu kuin Suomessa. Ihmiset saadaan noudattamaan sääntöjä jakelemalla mittavia sakkoja vähän siitä sun tästä, mikä on hyvin yleistä Australiassa. Suomessa kaikenlaista aggressiivisuutta ei katsota hyvällä, mutta Australiassa, kuten muissakin englanninkielisissä kulttuureissa, siihen törmää hieman useammin. Australialaiset eivät helposti peräänny konfliktitilanteissa.
Aikaorientaatio kuvaa sitä, miten yhteiskunnan on ylläpidettävä yhteyksiä menneeseen samalla kun se käsittelee nykyhetken ja tulevaisuuden haasteita. Sekä Australialla että Suomella luku on melko pieni, mikä tarkoittaa, että molemmat maat ovat normatiivisia.
Kommentit
Lähetä kommentti