Australiassa asuessa saa aina jännittää, että minkälaisena talipallona sitä mahtaa palata takaisin Suomeen. Joka kerta täällä ollessa painoni nimittäin nousee, vaikka aktiivisuustaso pysyy samana. Todennäköisesti syynä on piilosokeri, jota täällä on ihan kaikkialla. Tuoteselosteita saa lukea extratarkkaan, jos haluaa välttää yllättävät sokeripommit. Jopa vauvanruuista helposti peräti 20 prosenttia on sokeria. Kuvottavaa.
Lenkillä käyn siis edelleen reippaasti ja ihan mukavanoloinen reittikin on jo asuinalueeltani löytynyt. Ärsyttävintä on vain silloin, kun keskustassa joudun pysähtymään pariin liikennevaloihin, koska täällä valoissa todellakin saa odottaa sen verran, että kokonainen biisi ehtii kulua loppuun ja keho jäähtyä. Ei ihme, että ihmiset täällä herkästi kävelevät päin punaisia. Itsestänikin on kuoriutunut varsinainen anarkisti, koska jos odottelet kiltisti vihreitä valoja, menee matkaan puolet enemmän aikaa.
 |
| Lenkkimaisemaa |
Salikortinkin sain eilen hommattua. Kokeilin ensin viikon ilmaista jäsenyyttä ja hetihän siihen jäi koukkuun. Toivottavasti näillä eväillä kehonkoostumus pysyy suurinpiirtein samana.
 |
| No pain no gain |
Kommentit
Lähetä kommentti