The only thing we know is things don't always go the way we planned
Työharjoittelu on alkanut sujua melko rutiininomaisesti. Minulla on seitsemän omaa potilasta ja yksi yhdessä Jonathanin ja L:n kanssa hoidettava potilas, joten paljoa aikaa ei ole kullekin tapaukselle. Kun Suomessa olen tottunut käyttämään 45-60 minuuttia per asiakas, täällä saa suoriutua aika hätäisesti, jos haluaa ehtiä käymään kaikki potilaat läpi. Tosin päivittäin on tapauksia, jossa potilas on sairas, liian väsynyt, päiväkahvilla, vierailtavana tai muuten vain teillä tietymättömillä, joten oman päiväsuunnitelman kanssa saa olla hyvin joustava. Tai vielä parempi: sellaista ei kannata olla ollenkaan. Ei päivä kuitenkaan mene omien suunnitelmien mukaan. Joten vedän aina lonkalta.
Eilen kävimme ekaa kertaa seuraamassa hydroterapiaa (hienompi termi vesijumpalle). Tarkoitus olisi olla jatkossa mukana aina maanantaisin ja torstaisin järjestettävällä tunnilla.
Eilisiltana saimme jatkoa sarjassamme Viidakkosillan ylitys:
Osasimme tällä kertaa L:n kanssa varautua kotimatkalla tapahtuvaan sillan ylitykseen, kun salille päin kävellessämme nappasimme molemmat mukaan oksat, jotka toimisivat aseenamme tappajaseittejä vastaan. Ihanteellinen asevalintani olisi kyllä liekinheitin, mutta tähän hätään sellaista ei löytynyt.
Paluumatkalla edellämme sattui kuitenkin kävelemään toinen jalankulkija. Mikä säkä: jos kuljemme tytön takana, hän kerää puolestamme kaikki hämähäkinseitit ja pääsemme näin itse vähällä. Päätimme kuitenkin poimia varmuuden vuoksi mukaan keppimme, jotta olisimme täydessä taisteluvalmiudessa. Edellä kulkeva tyttö käveli kuitenkin tuskastuttavan hitaasti, joten meidän piti itsekin säätää vauhtimme sopivaksi, ettemme vaan kulkisi turvamme ohitse. Sillalle astuessamme aloimme molemmat heilutella keppejämme kuin loitsuja tehden, samalla kun melkein hengitimme edessä olevan henkilön niskaan. Toivoin ankarasti, ettei edellä kulkenut vaan katsoisi taakseen, sillä raukka olisi varmasti säikähtänyt pahanpäiväisesti, kun kaksi kielillä puhuvaa, jotka näyttivät toimittavan jotain pimeää rituaalia kännykän valossa, kulkevat aivan hänen kintereillään.
Kaikeksi onneksi henkilö ei kääntynyt katsomaan meitä ja me taas pääsimme vahingoittumattomina sillan toiselle puolelle. Tosin odotan sitä päivää, kun huhut kahdesta keppiä heiluttelevasta kahelista alkavat levitä ympäri kylää...
Eilen kävimme ekaa kertaa seuraamassa hydroterapiaa (hienompi termi vesijumpalle). Tarkoitus olisi olla jatkossa mukana aina maanantaisin ja torstaisin järjestettävällä tunnilla.
 |
| Työpaikan ovet pidettävä kiinni, jottei käärmeet tule kylään |
Eilisiltana saimme jatkoa sarjassamme Viidakkosillan ylitys:
Osasimme tällä kertaa L:n kanssa varautua kotimatkalla tapahtuvaan sillan ylitykseen, kun salille päin kävellessämme nappasimme molemmat mukaan oksat, jotka toimisivat aseenamme tappajaseittejä vastaan. Ihanteellinen asevalintani olisi kyllä liekinheitin, mutta tähän hätään sellaista ei löytynyt.
Paluumatkalla edellämme sattui kuitenkin kävelemään toinen jalankulkija. Mikä säkä: jos kuljemme tytön takana, hän kerää puolestamme kaikki hämähäkinseitit ja pääsemme näin itse vähällä. Päätimme kuitenkin poimia varmuuden vuoksi mukaan keppimme, jotta olisimme täydessä taisteluvalmiudessa. Edellä kulkeva tyttö käveli kuitenkin tuskastuttavan hitaasti, joten meidän piti itsekin säätää vauhtimme sopivaksi, ettemme vaan kulkisi turvamme ohitse. Sillalle astuessamme aloimme molemmat heilutella keppejämme kuin loitsuja tehden, samalla kun melkein hengitimme edessä olevan henkilön niskaan. Toivoin ankarasti, ettei edellä kulkenut vaan katsoisi taakseen, sillä raukka olisi varmasti säikähtänyt pahanpäiväisesti, kun kaksi kielillä puhuvaa, jotka näyttivät toimittavan jotain pimeää rituaalia kännykän valossa, kulkevat aivan hänen kintereillään.
Kaikeksi onneksi henkilö ei kääntynyt katsomaan meitä ja me taas pääsimme vahingoittumattomina sillan toiselle puolelle. Tosin odotan sitä päivää, kun huhut kahdesta keppiä heiluttelevasta kahelista alkavat levitä ympäri kylää...
 |
| Tässä viidakkosilta päiväsaikaan, petollisen viattoman näköisenä |
Kommentit
Lähetä kommentti